Julkaistu: 07.11.2018
Aihe: Blogi, Digipelirajaton, Tietoa

Fortniten pauloissa? Neljä vinkkiä lapsen digipelaamisesta huolestuneille vanhemmille

Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi Pelihäiriön digipeliriippuvuuden määritelmänä tulevaan ICD-11-tautiluokitukseen. Lisäys on ajankohtainen, sillä ongelmalliselle pelaamiselle ei ole ollut tarkkoja yhtenäisiä määritelmiä, saati ongelmallisesti pelaaville tarjolla kohdennettuja tukimuotoja. Moni vanhempi pohtii oman lapsensa pelaamista varmasti näidenkin uutisten valossa. Digipelaaminen kuuluu lähes kaikkien nuorten ja lasten elämään tavalla ja toisella. Ajoittain pelit nousevat myös erityisiksi ilmiöiksi: esimerkiksi Fortnite-pelin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti tämän vuoden aikana. Pelillä on maailmanlaajuisesti 125 miljoonaa pelaajaa ja yli 40 miljoonaa pelaa peliä kuukausittain.

Mitä oman lapsensa pelaamisesta huolestuneiden vanhempien pitäisi lapsensa pelaamisesta ajatella ja miten siihen kannattaa suhtautua? Kokosimme Digipelirajattomissa neljä vinkkiä pelaavan lapsen vanhemmille.

  1. Pelaaminen ei lähtökohtaisesti ole ongelma

Pelaaminen kuuluu nuorten ja lastenkin elämään. Ongelmallisesti pelaa tutkimustenkin mukaan vain pieni prosentti pelaajista. Jos lasta kielletään pelaamasta kokonaan esimerkiksi Fortnite-peliä, se voi tarkoittaa lapselle sosiaalisten suhteiden ja keskustelun aiheiden ulkopuolelle jäämistä. Hetkellinen paljon pelaaminen ei välttämättä tarkoita, että lapsi kärsii pelihäiriöstä. Vanhempana on hyvä tutustua pelaamiseen ja peleihin, joita lapsi pelaa. Pelatkaa yhdessä, seuraa pelaamista vierestä, ole kiinnostunut lapselle tärkeistä asioista. Pelaaminen voi myös tarjota lapselle positiivisia kokemuksia ja monia hyödyllisiä taitoja.

  1. Aseta pelaamiselle selkeät rajat

Vanhemmat ovat vastuussa lastensa täysipainoisesta kehityksestä ja kasvusta ja se vaatii rajojen asettamista – myös pelaamiselle. Fortnite-pelin ikärajoitus on 12 vuotta ja rajoituksia on syytä noudattaa. Tutustu esimerkiksi Fortnite-pelin toimintaan: pelissä on luonnollisia taukoja, jolloin pelaaminen on lapselle helpompaa lopettaa. Kesken pelin lopettamaan pakottaminen voi aiheuttaa närää kotona, jos vanhemmat eivät ymmärrä pelin rytmiä. Jos tunnet pelin toiminnan, voit ymmärtäväisemmin rajoittaa pelaamista. Sopikaa yhdessä lapsen kanssa siitä, miksi ja miten pelaamista on hyvä rajoittaa.  Mitä nuorempi lapsi, sitä selkeämmät rajat hän tarvitsee.

Keskeisiä ongelmia, joita liiallisesta pelaamisesta voi aiheutua lapselle ovat unirytmin ja ruokailun häiriintyminen sekä muiden harrastusten ja sosiaalisten suhteiden jääminen syrjään pelaamisen takia. Näillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia esimerkiksi koulumenestykseen.

  1. Tutustu peleihin ja siihen, mikä niissä viehättää

Pelit suunnitellaan koukuttaviksi. Pelien mekaniikkaan rakennetaan psykologisia koukkuja, jotka tähtäävät siihen, että pelaaminen jatkuisi eikä pelaaja turhautuisi pelatessaan. Peleissä on myös helppo tyydyttää ihmisen psykologisia perustarpeita: kyvykkyyttä, omaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jos haluat tarjota lapselle hyviä vaihtoehtoja tai korvaavaa tekemistä pelaamisen rinnalle, mieti mitkä harrastukset ja aktiviteetit tarjoavat näitä samoja kokemuksia. Lapsen kanssa voi keskustella pelien mekaniikasta ja miksi omasta hyvinvoinnista sekä muistakin harrastuksista on tärkeää huolehtia. Kysy lapseltasi, mikä peleissä viehättää ja pohtikaa yhdessä sitä, mikä muu aktiviteetti voisi olla yhtä kiinnostavaa ja miten vanhempana voit olla tukemassa muiden harrastusten toteutumista.

  1. Hae apua, jos lapsesi pelaaminen huolestuttaa

Älä jää yksin, jos olet huolissasi lapsesi pelaamisesta ja täysipainoisesta kehityksestä ja kasvusta.

Lisätukea läheiselle tarjoavat

  • Kriisikeskuksen maksuton keskusteluapu 
  • Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetti
  • Perheneuvolat, nuorisoasemat sekä kouluterveydenhuolto
  • Peluurin palvelut valtakunnallisesti pelaajille ja läheisille
  • Oman terveyskeskuksen ajanvarauksen kautta voi varata keskusteluajan esimerkiksi mielenterveyteen erikoistuneelta sairaanhoitajalta. Myös työterveyden kautta on mahdollista saada keskusteluapua työterveyspsykologilta tai sairaanhoitajalta oman jaksamisen tukemiseksi.
  • Pelikasvattajan käsikirja tarjoaa arkista kasvatustukea
  • Pelitaito.fi – sivusto on Ehkäisevä Päihdetyö Ehyt ry:n ylläpitämä pelikasvatussivusto

Risto Joensuu toimii koordinaattorina Digipelirajat’on-hankkeessa.

ooter(); ?>