Tavoitteet
Kolmannella levelillä asetetaan itselle sopiva tavoite pelaamiseen liittyen ja pohditaan keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkastellaan toimintatapojen muutokseen liittyviä periaatteita.
”Nykyisin pelaan pelejä, joita pystyn pelaamaan silloin, kun huvittaa. Pelaaminen on nykyään mahtava osa mun arkea – ja vain yksi osa sitä.”
Omien toimintamallien muuttaminen on pitkä prosessi, jossa on hyvä muistaa olla armollinen itseään kohtaan ja osallistaa muutokseen tarvittaessa myös omia läheisiään ja mahdollisesti ammattilaisia. Muutostyön onnistumisen kannalta on oleellista laatia realistinen ja jäsennelty, omiin voimavaroihin sopiva suunnitelma muutoksen toteuttamiselle.
Jäsennellyn suunnitelman luominen vaatii tutustumista omiin arvoihin, muutosprosessin ymmärtämistä, tavoitteen asettelua, tietoa konkreettisista apukeinoista sekä omien voimavarojen tunnistamista, kerryttämistä ja hyödyntämistä. Seuraavissa osioissa käsitellään kutakin näistä tarkemmin.
Mikä minulle on tärkeää?
”Opiskelen, harrastan aktiivisesti, toimin vapaaehtoistyöntekijänä ja oon löytänyt elämääni juuri sellaisen monipuolisuuden ja tasapainon, mitä oon kaivannut jo pitkään. Nykyään pelaaminen on tapa rentoutua, viettää aikaa ystävien kanssa ja verkostoitua.”
Tavoitteet ovat pohjimmiltaan toiveita omasta tulevaisuudestamme. Ennen tavoitteen asettamista on siis hyvä olla jonkinlainen käsitys siitä, mikä itselle on tärkeää ja saavuttamisen arvoista.
Tutustu omiin arvoihisi mielenterveystalon Tärkeät asiat ensin -tehtävällä.
Voit kokeilla myös Helsingin Sanomien arvotestiä.
Omien arvojen mukaisesti elämisen ajatellaan johtavan psyykkiseen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen, kun taas omien arvojen vastaisesti toimimisen ajatellaan aiheuttavan psyykkistä pahoinvointia ja epätyytyväisyyttä. Arvojen työstämisellä luomme siis pohjaa muutokselle ja suunnitelmalliselle tavoitteenasettelulle.
Ovatko nykyiset toimintatapasi arvojesi mukaisia? Miten pelaaminen liittyy eri arvoihisi?
Muutosvaihemalli
Muutosta voi tarkastella jatkumona, jossa ihmiset sukkuloivat edestakaisin eri vaiheiden välillä. Muutos on pitkäjänteistä, se vie aikaa ja on pitkä prosessi. On helpompaa pilkkoa muutos pienempiin osiin ja tarkastella sitä eri vaiheiden kautta.
Esiharkinta. Yleensä tässä vaiheessa ei tunnisteta ongelmaa eikä aiota muuttaa käyttäytymistä. Läheiset voivat kokea toiminnan häiritseväksi ja nähdä sen ongelmallisuuden. Esiharkintavaihe kestää pitkään. Koska tietoista kokemusta ongelmasta ei ole, ei ihmisellä ole valmiutta muuttaa toimintaansa.
Harkintavaihe. Tämä vaihe alkaa, kun ongelma tiedostetaan. Harkintavaiheessa pohditaan muutoksen hyötyjä ja haittoja sekä koetaan ristiriitaisia tuntemuksia. Ihminen voi olla silloin huolissaan esimerkiksi terveydestään, opinnoistaan, työstään, ajankäytöstään tai ihmissuhteistaan.
Päätösvaihe. Päätösvaiheessa valmistaudutaan ja sitoudutaan muutokseen omien ajatusten, tunteiden ja mielikuvien arvioinnin kautta. Pohdintaa voi tukea konkreettinen suunnitelma muutokselle, johon kirjataan tavoitteet, toimintatavat, mahdolliset esteet ja riskit sekä muutosta tukevat ja auttavat asiat.
Toiminta. Toiminta tarkoittaa muutoksen toteuttamista arjessa, käytännön tekoina askel askeleelta. Ristiriitaiset ja vaihtelevat tunteet ovat luonnollisia sekä lipsahdukset ja harha-askeleet muutoksen toteutuksessa. Lipsahduksia kannattaa ajatella oppimiskokemuksena: mitä opin ja mitä voin tehdä toisin ensi kerralla?
Vakiinnuttaminen. Uudet toimintatavat ovat käytössä ja niitä tukemaan on löytynyt uusia keinoja. Kun muutos arkipäiväistyy, on riski entiseen toimintaan palaamisessa suuri. Vakiinnuttamisen vaiheessa tuen saaminen on tärkeää muutoksen ylläpitämiseksi.
Lipsahdus, retkahdus. Toisinaan muutoksen yksi vaiheista on vanhaan toimintaan palaaminen. Tämä tuottaa pettymyksen tunteita, jonka vuoksi muutoksen uudelleen käynnistäminen ja siihen motivoituminen on tärkeää. Lipsahdukset ovat mahdollisuus oppia tunnistamaan riskitilanteita sekä selviytymiskeinoja ja hallinnan mahdollisuuksia.
Tavoitteet ja ratkaisut
Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa muutosta. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on oleellista, että tavoitteet on muodostettu hyvin. Epämääräinen tavoite jää helpommin saavuttamatta, tai sen saavuttaminen ei muuta tilannetta oleellisesti haluttuun suuntaan. SMART-tavoite on yksi tapa jäsentää tavoitteita siten, että onnistumisen todennäköisyys kasvaa ja tavoitteen saavuttaminen näkyy konkreettisesti arjessa.
Muodosta itsellesi SMART-tavoite tämän tehtävän avulla.
Tukivälineitä pelaamisen vähentämiseen
Mitä digipelaamisen tilalle, mistä voimavarat muutokselle?
”Tuntui kuin kysymys ’Mitä jos vähän pelaisit?’ olisi kirjoitettu jättimäisillä kirjaimilla mieleeni täyttäen ajatukseni. Toisinaan ei auttanut muuta kuin liimautua penkkiin ja keskittyä olemaan nousematta ylös ennen kuin kohtaus menisi ohi.”
Silloin, kun pelaaja haluaa vähentää omaa pelaamistaan, on pelaaminen usein ollut jo pitkään iso osa hänen elämää ja arkeansa. Pitkällä aikavälillä vakiintuneen toimintatavan muuttaminen vaatii vaihtoehtoisia tapoja toimia niissä arjen tilanteissa, joissa aiemmin on totuttu pelaamaan.
”Pelaamisen vähentäminen oli ensin hankalaa, koska en keksinytkään, mitä muuta tekisin. Olin tottunut siihen, ettei ihmisiin noin vain oteta yhteyttä. Pohdin, miten ja millä toiminnalla voisin korvata pelaamisen. Tuntui, että mielikuvitus loppui usein tässä kohtaa kesken.”
Vaihtoehtoisten toimintatapojen liittäminen osaksi omaa arkea puolestaan vaatii sisäisiä voimavaroja. Samanaikaisesti uudet toimintatavat, kuten harrastukset, voivat kuitenkin myös tuoda lisää voimavaroja muutostyön polttoaineeksi. Siksi pelaamista vähentäessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisia voimavaroja itsellä on sillä hetkellä käytettävissä, millaisista asioista voisi saada lisää voimavaroja ja millaiset asiat vähentävät niitä.
Voimavaramittari
Lähde: Pelirajat’on/ Sosped-säätiö. Stanley, H. Block; Kehon ja mielen yhteys, stressinhallinnan työkirja, Basam Books 2014.
60+ hobby ideas for ex-gamers
Mitä digipelaamisen tilalle? Digipelaaminen vie usein paljon aikaa ja täyttää arjesta kenties isonkin osan. Digipelaamisen vähentäminen tai lopettaminen voikin jättää arkeen ammottavan aukon, joka on hyvä täyttää jollakin itselle mielekkäällä ja omiin tavoitteisiin sopivalla tekemisellä. Käytä seuraavaa pelaajille luotua harrastustyökalua inspiraationa miettiessäsi sitä, mihin aikasi haluat käyttää.
Mitä seuraavaksi?
Ota yhteyttä Digipelirajattomiin, jos olet huolissasi omasta pelaamisestasi, kaipaat apua tilanteessasi tai sinulle jäi jotain kysyttävää! Jätä yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä 3 päivän kuluessa.
Tutustu ryhmätoimintaamme ja katso millaista toimintaa pelaajille on tarjolla lähiaikoina:
| 2024 Toiminta pelaajille | |
|---|---|
| Aloitetaan odotuslistan täyttyessä | Ctrl-ryhmä, Discord. Ilmoittaudu odotuslistalle |
| ma 7.10.-9.12. klo 17.30-19.30 | Ctrl-ryhmä. Ilmoittautuminen on päättynyt. |
| Aina avoinna | DPR Online – Discord-palvelin vertaiskeskustelulle |
| Aina avoinna | Level UP – omatukimateriaalia pelaajalle |
Muita tahoja, joiden puoleen voit kääntyä, jos oma digipelaamisesi huolettaa
- DPR Online – Discordissa toimiva vertaistukikanava digipelaajille
- Tiltti
- Oma terveysasema ja mielenterveyspalvelut
- Työterveys
- YTHS
- Etsivä nuorisotyö
- Aikuissosiaalityö
- Mielenterveystalo ”Oirenavigaattori”
- HUS Omahoito-ohjelmat
- Nyyti ry elämäntaidot työkirja
[wp_ulike]