Hyppää sisältöön

Level UP – Omatuki digipelaajalle


Tarkastelu

Tällä levelillä on tarkoituksena tarkastella omaa digipelaamista eri näkökulmista. Millaista pelaaminen on ollut eri aikoina, mitä merkitystä pelaamisella on ollut itsellesi ja miksi ylipäätään pelaat. Tavoitteena on pohdinnan kautta lisätä ymmärrystä itsestäsi pelaajana, jolloin voit paremmin huomata pelaamisessasi sellaisia osa-alueita, joita haluaisit muuttaa.

Level 2: Tarkastelu


”Pelien kautta sain onnistumisen kokemuksia, eikä tullut mieleenkään, että pelaaminen olisi ongelma. Vasta nyt jälkeenpäin tuntuu, että mun elämä pyöri pelaamisen ympärillä, mikä esti tekemästä monia asioita.”

Pelaaminen voi olla jollekin vain viihdettä. Toiselle se on kavereiden kanssa hengailua ja omankaltaisten ihmisten etsimistä, kolmannelle tapa haastaa ja kehittää itseään kilpailemalla muita vastaan. Jollekin se voi toisaalta olla tapa vältellä vaikeiden tilanteiden ja tunteiden kohtaamista, eräänlainen pakokeino koetulta arjen kurjuudelta. Se voi olla myös pakonomaista ”grindaamista” mielihyvää tavoitellen.

Todellisuudessa pelaamisen merkitys yksilölle on usein ajan mukana elävä yhdistelmä kaikesta edellä mainitusta. Mitä pelaaminen merkitsee sinulle? Tarjoavatko pelit jotain sellaista, jota ei voi tavoittaa muuten?

Kun tarkastellaan pelaamisen mahdollista ongelmallisuutta, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miksi pelejä pelataan. Kun on tietoinen pelaamisensa taustalla olevista syistä ja tarkoituksista, on helpompi huomata sellaisia toiminnan alueita, joissa muutos on tarpeellista.

Miksi pelejä pelataan?

Pelaaminen on palkitsevaa. Jo pelien suunnittelusta lähtien huolehditaan siitä, että pelaaja saa pelaamisestaan jatkuvia palkintoja. Samalla pyritään minimoimaan pelaamisen lopettamiseen johtava turhautuminen. Syitä pelaamisen kiinnostavuuden taustalla on etsitty sekä peleistä itsestään (pelien rakenteelliset piirteet) että pelaajista (pelaajatyypittelyt ja pelaamismotivaatiot).

”Pelimaailma oli silloin se turvallinen paikka, jossa tunsin itseni hyväksi, halutuksi ja hyödylliseksi. Siellä sain onnistumisen kokemuksia – varsinkin, kun muuten tuntui siltä, että koko muu maailma hylki mua.”

Ihmisen motivaatiota pelaamiseen voidaan tarkastella esimerkiksi itseohjautuvuusteoriaan perustuvan pelaamismotivaatiomallin avulla. Teorian mukaan ihminen on aktiivinen toimija, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja päämääriään. Kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta meitä ihmisiä yhdistää kolme psykologista perustarvetta, joihin me toiminnallamme pyrimme: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Omaehtoisuudella (engl. autonomy) tarkoitetaan oman toiminnan ja päämäärien itsenäistä määrittämistä. Kyvykkyydellä (engl.competence) tarkoitetaan kokemusta omasta pystyvyydestä, osaamisesta ja taidoista. Yhteisöllisyydellä (engl. relatedness) tarkoitetaan tarvettamme kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Peleissä voi seikkailla, saavuttaa tavoitteita, saada kokemuksia kehittymisestä ja etenemisestä, kokeilla oman mielensä mukaisesti ja saada onnistumisen tunteita. Usein peleissä omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tyydyttäminen voi olla myös helpompaa kuin tosi elämässä.


Alla olevaan kuvaan on kerätty pelaajilta vastauksia kysymykseen pelaamisen parhaista puolista. Vastaukset on luokiteltu yllä esitetyn pelaamismotivaatiomallin mukaisesti.

Mitkä kuvassa esiintyvät pelaamisen puolet ovat sinulle tärkeimpiä tai merkityksellisimpiä? Painottuuko jokin pelaamismotivaatiomallin osa-alue enemmän kuin muut?

Testaa: Millainen pelaaja olet


Bartle luokitteli jo 90-luvulla varhaisten monen pelaajan verkkoroolipelien (MUD) pelaajat neljään kategoriaan heidän pelityyliensä perusteella.

Mallin taustalla on oletus siitä, että pelaajan toiminta ja suuntautuminen pelitilanteessa heijastaa niitä asioita, jotka hän kokee itselleen tärkeiksi. Tämä alun perin pelinkehityksen tarpeisiin luotu luokittelu perustuu pelaajakäyttäytymiseen varhaisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä. Näissä peleissä pelaajat saivat tietoa peliympäristön tapahtumista tekstimuodossa ja kommunikoivat muiden pelaajien kanssa kirjoittamalla.

Pelaamiseen liittyvät ajatukset ja tunteet


”Pelaaminen oli paras ja huonoin asia mun elämässä. Se oli asia, mitä rakastin ja mihin luotin, mutta samalla se kahlitsi ja veti mua alaspäin. Jatkuva pelaaminen sitoi mut kiinni sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa oli aivan liian helppoa velloa pahassa olossa.”

Siluettimuoto kasvoista joiden sisällä on playstation ohjain

Pelejä voidaan käyttää myös tunteiden säätelyyn. Kun koemme negatiivisia tuntemuksia elämässämme, yritämme usein toiminnallamme lievittää oloamme. Negatiiviset tuntemuksemme voivat olla pettymyksiä, tylsyyden kokemuksia tai vakavampana esimerkiksi kokemukset ulkopuolelle jättämisestä ja kiusaamisesta, ahdistus, suru ja sosiaalisten tilanteiden pelot. Pelaaminen voi tarjota pakopaikan, kun kohtaamme negatiivisia kokemuksia ja niistä seuraavia tuntemuksia elämässämme. Pelaamisen käyttäminen pakopaikkana ei välttämättä ole huono asia, mutta siitä voi muodostua sellainen, jos emme pysty käsittelemään tunteitamme muuten kuin pelaten tai käytämme pelaamista jatkuvasti omien tunteidemme säätelemiseen.


Pohdi seuraavien tehtävien ja kyselyiden avulla omaa suhdettasi pelaamiseen ja sitä, miten pelaaminen sinua palvelee.

Pelihoukutuskysely

Pelaamista edistävät ajatukset

Ketjuanalyysi

Pelaamiseen liittyviä tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja voidaan kuvata ja jäsentää ketjuanalyyseilla.

Esimerkiksi tyhjän jääkaapin avaamista nälkäisenä pelisession jälkeen voisi kuvata alla olevalla ketjuanalyysilla.

Pohdi itseksesi, millaisia tunteita, ajatuksia ja seurauksia liittäisit seuraaviin tilanteisiin.

Voit tehdä omia ketjuanalyyseja esimerkiksi tällä online-työkalulla.

Digipelikortit: ”Syyt”


Digipelikortteihin on kerätty ongelmallisesti pelaavien kokemuksia heidän pelaamisensa taustalla olevista syistä ja seurauksista, sekä toimivimmista ratkaisuista pelaamisen hallitsemiselle.

Tarkastele alla olevan kyselyn avulla, löytyykö oman pelaamisesi taustalta samankaltaisia syitä kuin heillä.

Testaa: Alttius pakopelaamiselle


Psykologisella joustavuudella tarkoitetaan kykyä havainnoida, vastaanottaa ja käsitellä kuhunkin hetkeen liittyviä tunteita ja ajatuksia sellaisella tavalla, joka mahdollistaa omien arvojen mukaisen toiminnan kyseisessä tilanteessa. Psykologinen joustavuus on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin, kun taas joustamattomuus on yhteydessä pahoinvointiin. Psykologinen joustavuus on taito, jota voidaan kehittää harjoittelemalla.

Kokemuksellinen välttäminen tarkoittaa pyrkimystä välttää epämukavia tunteita, ajatuksia ja muistoja silloinkin, kun siitä aiheutuu pitkällä aikavälillä haittoja itselle. Kokemuksellinen välttäminen on yksi psykologiseen joustamattomuuteen liittyvä tekijä.

”Jonkun kerran olin pelimaailman ihmeellisessä tarinassa kiinni, kun tajusin sen: minua ei ole ahdistanut tunteihin, ei ole nykinyt, minun ei ole tarvinnut purra itseäni. Pelaaminen teki minulle normaalin olon. Sanomattakin selvää, että sen jälkeen pelasin paljon.”

Pelaaminen voi joskus olla väline kokemukselliselle välttämiselle, jolloin puhutaan pakopelaamisesta. Jos oma pelaaminen on usein pakopelaamista, se voi kertoa pelaamisen ongelmallisuudesta, koska silloin pelaaminen ylläpitää psykologista joustamattomuutta.

Alla olevan testin avulla voit arvioida taipumustasi kokemukselliseen välttämiseen.

Pelaaminen ja arjen hallinta


”Silloin heräsin, menin koneelle ja lopetin vasta, kun piti mennä nukkumaan. Se aika vaikutti erityisesti syömiseen ja siivoamiseen. Unirytmi meni ihan perseelleen.”

Arjessa on vapaa-ajan lisäksi monia vastuita ja velvollisuuksia. Joskus vapaa-ajan aktiviteettien ja arjen velvollisuuksien yhteensovittaminen on hankalaa. Pelaaminen on monille tärkeä, mutta usein paljon aikaa vievä harrastus, jolloin se saattaa aiheuttaa ongelmia joillakin arjen osa-alueilla.

Alla olevalla videolla kuvataan humoristisesti, mitä aivoissa tapahtuu, kun arjen tehtäviä ja velvollisuuksia lykätään valitsemalla mieluummin välitöntä mielihyvää tuottavia aktiviteetteja. Katso video ja pohdi, liittyykö omaan pelaamiseesi kuvatun kaltaista arjen askareiden välttelyä.

Kolmannella levelillä mietitään käytännön keinoja oman arjen järjestämiselle siten, ettei pelaamiseen käytetty aika haittaa muuta arkea, kuten opiskelua tai kotitöitä.

Lisätehtäviä oman pelaamisen tarkastelun tueksi

Digipelaamisen elämänjana

Muodostamalla, kertomalla ja kuuntelemalla tarinoita voimme saada uusia näkökulmia kokemuksiimme, tuoda esille kertomattomia kertomuksiamme, vahvistaa omaa identiteettiä sekä ymmärtää itseämme ja muita paremmin.

Pohdi seuraavan tehtävän avulla suhdettasi pelaamiseen ja siihen minkälaisessa roolissa pelaaminen on elämäsi varrella ollut. Muodosta oma tarinasi.

Elämänjanatehtävä.pdf

Voit tehdä elämänjanasi paperille tai digitaalisesti esimerkiksi tämän työkalun avulla.

Tukikysymyksiä elämänjanan käsittelyyn:

Miten pelaaminen näkyy omassa elämänjanassasi?
Onko pelaamisen merkitys vaihdellut elämän aikana?
Millainen digipelaaja olen nykyään? Millainen haluaisin olla?

Digipelaamisen nelikenttä

Pohdi tarkemmin suhdettasi pelaamisen seuraavan tehtävän avulla. Mitä ovat ne hyvät ja huonot asiat, joita pelaamisesta seuraa? 

Ota itsellesi kuvakaappaus vastauksistasi, niin voit hyödyntää niitä myöhemmissä tehtävissä.

Digipelikortit: ”Seuraukset”

Minkälaisia seurauksia pelaamisella on ollut? Seuraavan tehtävän avulla voit peilata oman pelaamisesi seurauksia vertaisten kokemuksiin.